J.M. Eskelisen Lapin Linjat on yksi Lapin suurimmista linjaliikenne- ja tilausajoyhtiöistä. Perhevetoinen yritys on toiminut vuodesta 1928 saakka – nyt jo kolmannessa polvessa.

Eskelisen tarina

Yrityksen perustaja Juho Mikael ’Jukka’ Eskelinen syntyi kymmenlapsiseen torpparin perheeseen. Matkailu ja kuljetustehtävät tulivat Jukalle tutuksi jo lapsuusvuosina. Perheen isä, Juho Taavetinpoika Eskelinen, työskenteli Kolarissa ja myöhemmin Muoniossa kestikievarin ajomiehenä ajaen rahtia ja kuljettaen ihmisiä Tornionjoen ja Muonionjoen varrella. Ensikokemukset kuljetustehtävistä Jukka sai jo kymmenvuotiaana ja parikymppisenä nuoren miehen ammattinimike muuttui torpparista autonkuljettajaksi.

Eskelisen Lapin Linjojen tarina alkoi helmikuussa 1928, jolloin 25-vuotias Jukka Eskelinen osti ensimmäisen Chevrolet-merkkisen kuorma-autonsa. Kauppa oli siinä mielin erikoinen, että käteisrahana toimivat sudennahkaiset “pukkiturkit”, jollaisia Lapissa käytettiin perinteisesti joulupukkien asuna. Seka-auto eli kombineeri kyyditsi 6–7 matkustajaa sekä perälavalla rahtia.

Eskelisen Lapin Linjojen tarina alkoi helmikuussa 1928, jolloin 25-vuotias Jukka Eskelinen osti ensimmäisen Chevrolet-merkkisen kuorma-autonsa.

 

Yrityksen alkuvuosina ajokilometrit karttuivat niin matkustajien kuin rahdin kuljetuksilla Rovaniemeltä Kittilään. Vuosi 1928 oli merkittävä myös yrityksen tulevaisuuden kannalta, sillä tuona vuonna Jukka avioitui Katri Elina Eskelisen (os. Pekkala) kanssa. Siitä alkoi Eskelisten vakaa liikennöintitaival Lapin tuolloin vielä heikkokuntoisilla teillä.

 

1930-luvulla syntyi suuri tarve ammattitaitoisille autoilijoille. Lapin tiet olivat vaikeakulkuisia ja talvella toisinaan lumituiskujen tukkimia. Eskelisten yritys löysi kuitenkin tukevan aseman haastavissa ajo-olosuhteissa. Vain pari–kolme vuotta ensimmäisestä autosta hankittiinkin jo toinen Chevroletin seka-auto. Tuohon aikaan yrityksen toimipiste sijaitsi vielä Rovaniemen keskustassa Vartiokadun kiinteistössä, mutta 40-luvulla Eskelisen autotalli- ja korjaamorakennus siirtyi Koskikadulle. Siitä muodostui muutamia vuosia myöhemmin Eskelisten uusi keskipiste.

Eskelisten liikennöintitoiminta laajeni pikkuhiljaa kattamaan yhä laajempia reittejä. Ajokelpoinen tie Kittilästä Muonion kirkolle valmistui vasta vuonna 1933, mitä ennen liikennöintilupa oli virallisesti vain Kittilään saakka. Pari vuotta myöhemmin peruslinjaa jatkettiin Muonioon. Vuonna 1946 Rovaniemen Linjavaunu Osakeyhtiön liikennöintiluvat siirtyivät Eskeliselle. Tuolloin Rovaniemeltä lähti kaksi Eskelisen päivittäistä vuoroa Kittilään sekä yksi Sodankylään. Jatkoyhteydet ajettiin Muoniosta kohti pohjoista, Enontekiölle ja Kilpisjärvelle saakka. Vuoden 1949 alussa Eskelisten yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Saman vuoden aikana J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy osti Liikenne Oy Hannukselan kaluston sekä heidän kaksi linjaansa.

Elina Eskelisestä muotoutui miehensä rinnalla yrityksen kantava voima. Elinan tarmon ja sitkeyden ansiosta yritys selvisi sotavuosista, jolloin Jukka oli rintamalla sekä 1950-luvun vaikeista ajoista, jolloin Eskelisten perhettä koeteltiin kovalla kädellä. Lyhyen ajan sisään perhe menetti vain 56-vuotiaan Jukka-isän sekä pojan ja toisen tyttäristä. Miehensä poismenon jälkeen vuonna 1958 Elina Eskelisestä tuli Lapin Linjojen toimitusjohtaja. Tässä asemassa hän toimi 27 vuoden ajan. Osoituksena Elinan työlle tasavallan presidentti, Urho Kaleva Kekkonen, myönsi itsenäisyyspäivänä 6.12.1962 Elinalle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein.

Eskeliset ovat olleet merkittävässä roolissa Lapin matkailun kehittämisessä. Pikavuoroliikenne Rovaniemen ja Kilpisjärven välisellä linjalla käynnistyi elokuun alkupuolella vuonna 1955 ja kevään 1956 hiihtokaudella ajettiin päivittäin Kolarista Ylläksen rinteille. Pari vuotta myöhemmin anottiin jatkolinja Rovaniemi–Inari reitiltä Utsjoelle. Tämä reitti toimi suorana jatkona Aeron Helsinki–Ivalo -lentovuorolle pohjoiseen matkaaville.

Me tunnemme Lapin tiet lähes 90-vuoden ajalta miljoonien kilometrien kokemuksella

 

Kesäkuussa vuonna 1958 Eskeliset saivat ensimmäisenä suomalaisena linja-autoliikennöitsijänä luvan säännölliseen linjavuoroyhteyteen maan rajojen ulkopuolelle. Tällä historiallisella reitillä ulkomaanmatkaajat kuljetettiin 18 kilometrin päähän Norjan rajalta, Karasjoelle. Elina Eskelinen avasi myös kaksi uutta linjaa Norjaan säännölliseen liikennöintiin – Kautokeinoon sekä Skipagurraan.

Elina Eskelisen kuoleman jälkeen, vuonna 1985, tytär Vuokko Gröhn jatkoi vanhempiensa jalan jäljillä. Samalla Vuokon pojat Tomi ja Hannu Gröhn siirtyivät linja-auton ratista Lapin Linjojen johtoon. Vuodet 1980–1990 olivat yritykselle voimakasta kasvun aikaa. Tuolloin Pohjois-Norjan tiet avautuivat paremmin suomalaiselle liikennöitsijälle. Pian Eskelisen reitit kulkivat jo Tromssaan ja Jäämeren rannalle, aina Nordkappiin saakka. Matkailua palveli myös vuonna 1996 aloitettu tilausajoliikenne Helsingistä Lappiin. Aikatauluihin merkittiin säännöllinen vuoro Helsingin ja Rovaniemen välille ja mukaan tuli myös yhteyslinja Turusta Vaasan kautta Ouluun.

Eskelisen Lapin Linjojen kaluston määrä on kasvanut alkuaikojen parista seka-autosta noin 35 säännöllisesti reiteillä ja tilausliikenteessä ajavaan ’eskelisbiiliin’. Reittiverkostomme on laajentunut vuosien varrella ja ulottuu nykyisin Oulusta ja Rovaniemeltä pohjoisen Atlantin ja Jäämeren ranta-alueille saakka. Vuonna 1956 autoillamme rikottiin miljoonan kilometrin vuotuinen ajomatka. Vuoden 2015 kokonaisajomäärä oli noin 3 800 000 km.

Me tunnemme Lapin tiet lähes 90-vuoden ajalta miljoonien kilometrien kokemuksella ja olemme tänä päivänä yksi Lapin merkittävimmistä linja-autoyhtiöistä. Vaikka reitit ovat laajentuneet, kalusto kasvanut ja kilometrejä karttunut, pari asiaa on pysynyt ennallaan – halu palvella liikkuvia ihmisiä tarjoamalla linjaliikenne- ja tilausajopalveluja sekä toimitilamme. Toimitilamme sijaitsevat yhäkin samalla paikalla, jossa sijaitsi Jukka ja Elina Eskelisen autotalli- ja korjaamorakennus 57 vuotta sitten.